Usein kysytyt kysymykset

Liittyminen

• Mitä velvoitteita energiatehokkuussopimukseen liittyneillä on?

  Keskeisenä velvoitteena liittyjä asettaa itselleen oman alueensa liittymisdokumentin mukaisesti energiansäästön kokonaistavoitteen vuodelle 2035 ja välitavoitteen vuodelle 2030.

  Liittyjä sitoutuu mm. selvittämän energiankäytön tehostamismahdollisuudet ja raportoimaan toteutetuista energiatehokkuustoimenpiteistä vuosittain.

  Liittyjän velvoitteista ja tavoitteen asettamisesta on kerrottu tarkemmin Elinkeinoelämän ja Kiinteistöalan energiatehokkuussopimusten toimenpideohjelmissa ja Julkisen alan energiatehokkuussopimuksessa.

  Tutustu sopimusdokumentteihin

• Energiatehokkuussopimuksissa ei ole yrityksemme toimialalle omaa toimenpideohjelmaa. Voimmeko silti liittyä sopimukseen?

  Useimmiten kyllä.

  Teollisuuden ja palvelualan yritykset, joilla ei ole omaa toimenpideohjelmaa Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimuksessa, voivat liittyä teollisuuden tai palvelualan yleisiin toimenpideohjelmiin.

  Yritykset, joilla ei ole omaa toimenpideohjelmaa Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimuksessa ja ovat liittymässä sopimustoimintaan kiinteistökannallaan, voivat tietyin edellytyksin liittyä Kiinteistöalan energiatehokkuussopimuksen toimitilakiinteistöjen toimenpideohjelmaan.

  Kysy lisätietoja Elinkeinoelämän keskusliitto EK:sta tai Rakli:sta

• Voiko yksittäinen toimipaikka liittyä/olla liittymättä energiatehokkuussopimukseen vai pitääkö sopimus tehdä aina konsernitasolla?

  Periaatteena on, että yritys liittyy sopimukseen koko energiankäytöllään.

  Perustelluista syistä sopimalla sopimuksesta/toimenpideohjelmasta vastaavan tahon kanssa tästä on mahdollista joustaa, mikäli esimerkiksi pois jätettävä kulutus on marginaalinen verrattuna muiden sopimukseen liitettävien toimipaikkojen energiankäyttöön.

  Esimerkki: teollisuusyrityksen pääkonttori toimii vuokratiloissa eikä sen energiankäyttöä erikseen mitata. Koska toimistotilojen energiankulutuksen voidaan katsoa olevan marginaalinen muiden yrityksen toimipaikkojen kulutukseen verrattuna, toimistoa ei tarvitse liittää sopimukseen eikä sen energiankäyttöä tarvitse ottaa mukaan tavoitteen laskentaan.

  Kysy lisää omasta toimialaliitosta.

• Milloin voimme tutustua liittymisdokumentteihin?

  Liittymisdokumentit julkaistaan toukokuussa 2025.

  Liittymisvaiheessa kysyttävät tiedot vaihtelevat hieman eri aloilla, keskeisenä tietona tulee kuitenkin ilmoittaa edellisen käytettävissä olevan kalenterivuoden energiankulutus ja siitä laskettava energiamääräinen vuotuinen energiansäästötavoite vuodelle 2035 ja välitavoite vuodelle 2030.

Tavoite ja liittymistiedot

• Mistä liittyjän tavoite lasketaan?

  Liittyjä asettaa liittyessään ohjeellisen energiamääräisen (MWh) vuotuisen energiansäästötavoitteen vuodelle 2035 ja välitavoitteen vuodelle 2030.

  Yrityksen energiamääräinen (MWh) vuotuinen energiansäästön kokonaistavoite lasketaan viimeisimmän liittymishetkellä käytettävissä olevan, normaalia toimintaa edustavan, kalenterivuoden energiankäytöstä (sähkö + lämpö + kaukokylmä + polttoaineet) ja ilmoitetaan liittymistiedoissa. Tavoite lasketaan elinkeinoelämän ja kiinteistöalan toimenpideohjelmissa ja Julkisen alan energiatehokkuussopimuksessa esitettyjen periaatteiden mukaisesti (dokumentit löytyvät täältä).

  Liittyjä ei aseteta tavoitetta absoluuttiselle energiankulutukselleen.

  Ohjeellisen energiansäästötavoitteen saavuttamista seurantaan tavoitteen asettamiskaudella toteutettujen energiatehokkuussopimusten seurantajärjestelmään raportoitujen energiatehokkuustoimenpiteiden vuotuisten energiansäästöjen kautta, joiden energiansäästövaikutus on edelleen voimassa tarkasteluvuonna. Raportoitavien toimenpiteiden tulee kohdistua liittyjän tavoitteenlaskennassa mukana olevaa energiankäyttöä.

• Tiedämme, että toimintamme muuttuu lähivuosina tavalla, joka vaikuttaa energiankäyttöömme. Voimmeko ennakoida tulevat muutokset jo liittymisvaiheessa ja jättää tietyt toiminnot kokonaan pois sopimukseen liitettävästä energiankäytöstä?

  Lähivuosina mahdollisesti tulevia muutoksia ei ole tarkoitus ennakoida liittymisvaiheessa, vaan pääsääntöisesti toimija liittyy sopimukseen koko liittymisajankohtaa vastaavalla energiankäytöllään.

  Tavoitetta muutetaan jatkossa, jos sopimuksen voimassaolon aikana tapahtuneista merkittävistä rakenteellisista tai omistuksellista muutoksista johtuen toimijan asettama suhteellinen (%) tehostamistavoite muuttuu oleellisesti alkuperäisestä. Tavoitteen tarkistus tapahtuu tarvittaessa ylös- tai alaspäin.

• Voiko tavoitetta muuttaa ja millä perusteilla?

  Jos sopimuksen voimassaolon aikana tapahtuneista rakenteellisista tai omistuksellisia muutoksista johtuen sopimuksen piirissä oleva energiankäyttö muuttuu olennaisesti liittymistilanteesta ja sen seurauksena liittymisvaiheessa asetetun määrällisen energiansäästötavoitteen suhteellinen osuus (%) yrityksen energiankäytöstä muuttuu oleellisesti alkuperäisestä, on asetettua tavoitetta mahdollista muuttaa.

• Voiko ennen vuotta 2026 toteutetut toimenpiteet ja niiden säästövaikutuksen ottaa huomioon uudella sopimuskaudella?

  Keskisuuren teollisuuden ja palvelualan eri toimenpideohjelmiin, kiinteistöalan toimenpideohjelmiin ja julkisen alan sopimukseen liittyjien on tietyin edellytyksin mahdollista ottaa huomioon vuosina 2021–2025 toteutettujen energiatehokkuustoimien säästövaikutuksia.

  Tämä koskee liittyjiä, jotka ovat olleet mukana uutta sopimusta edeltävällä sopimuskaudella ja haluavat hyödyntää vuosina 2021–2025 toteutettujen energiatehokkuussopimusten seurantajärjestelmään raportoituja toimenpiteiden säästöjä. Tällöin liittyjä asettaa korkeamman ohjeellisen energiansäästötavoitteen ja välitavoitteen.

  Liittyjän velvoitteista ja tavoitteen asettamisesta on kerrottu tarkemmin Elinkeinoelämän ja Kiinteistöalan energiatehokkuussopimusten toimenpideohjelmissa sekä Julkisen alan energiatehokkuussopimuksessa.

  Tutustu sopimusdokumentteihin.

• Milloin liittyjän kannattaa ottaa huomioon aiempien vuosien toimenpiteet tavoitetta asettaessaan?

  Pääsääntöisesti säästötavoite kannattaa asettaa kaudelle 2026–2035. Tällöin liittyjä asettaa vähintään 10 prosentin ohjeellisen energiansäästötavoitteen kaudelle 2026–2035 ja 6 prosentin välitavoitteen vuodelle 2030.

  Pidemmän kauden valinneiden tulee asettaa korkeampi säästötavoite:

  • kaudelle 2023–2035 kokonaistavoite on vähintään 13,5 % ja välitavoite 9,6 %
  • kaudelle 2021–2035 kokonaistavoite on vähintään 16 % ja välitavoite 12 %

  Käytännössä säästötavoitteen asettamista kaudelle 2021–2035 tai kaudelle 2023–2035 kannattaa miettiä vain silloin,

  • jos vuosina 2021–2025 tai 2023–2025 on toteutettu ja raportoitu toimenpiteitä, joiden vuotuinen energiansäästövaikutus on voimassa vielä 2035 (eli ei voi ottaa huomioon käyttöteknisiä toimia) ja
  • valitulla kaudella (2021–2025 tai 2023–2025) toteutettujen toimien vuotuinen säästövaikutus on keskimääräinen 1,2 % liittymisvaiheen energiankäytöstä
    Vuosina 2021–2025 toteutettujen toimenpiteiden huomioon ottaminen ei koske elinkeinoelämän energiatehokkuussopimuksen energiavaltaisen teollisuuden ja energia-alan toimenpideohjelmiin liittyviä.
• Mitä tapahtuu, jos liittyjä ei saavuta energiankäytön tehostamistavoitettaan?

  Energiankäytön tehostamistavoite on ohjeellinen.

  Jokainen energiatehokkuussopimukseen liittyvä toimija toteuttaa toimia omista lähtökohdistaan ja sitoutuu tekemään parhaansa tavoitteen saavuttamiseksi.

  Jos liittyjä ei saavuta tavoitettaan, siitä ei seuraa sanktiota.