Tietoa tuloksista

Raportoitavat tiedot ja tulosten käsittely

Energiatehokkuussopimuksiin liittyneet toimijat raportoivat vuosittain sopimusten toimeenpanosta. Raportointitietojen avulla seurataan energiatehokkuustyön etenemistä, energiansäästötavoitteiden saavuttamista ja koko sopimustoiminnan tuloksia.

Tietojen kerääminen

Kaikki energiatehokkuussopimukseen liittyneet toimijat ovat sitoutuneet raportoimaan sopimuksen toimeenpanosta vuosittain. Raportoitavat tiedot vaihtelevat aloittain, mutta kaikki liittyjät raportoivat toteuttamistaan energiatehokkuustoimenpiteistä, niiden säästövaikutuksista ja niihin liittyvistä investoinneista.

Muita raportoitavia tietoja ovat muun muassa energiankulutus, myydyn energian määrä, kiinteistökanta, muiden sopimusvelvoitteiden eli jatkuvan parantamisen seurantatiedot sekä asiakkaille suunnattujen energiatehokkuuspalvelujen toteutus. Elinkeinoelämän ja kiinteistöalan sopimuksissa tiedot raportoidaan pääosin toimipaikoittain.

Elinkeinoelämän yritykset raportoivat tietonsa vuosittain helmikuun loppuun mennessä, kiinteistöalan toimijat maaliskuun loppuun mennessä ja julkisen alan toimijat huhtikuun loppuun mennessä. Motiva käy raportoidut tiedot läpi ja pyytää liittyjiltä tarvittaessa lisätietoja tai tarkennuksia.

Tietojen luottamuksellisuus

Kaikki energiatehokkuussopimusten seurantajärjestelmään raportoidut tiedot ovat luottamuksellisia. Yksittäisen liittyjän tietoja ei julkaista eikä luovuteta eteenpäin ilman liittyjän lupaa.

Vuosittain raportoiduista tiedoista julkaistaan ainoastaan yhteenvetoja, joista yksittäisen raportoijan tietoja ei voi tunnistaa.

Energiatehokkuussopimusten yhteydessä kerättyjen henkilötietojen käsittely on kuvattu sopimusten tietosuojaselosteessa.

Raportoitavat energiatehokkuustoimenpiteet

Energiatehokkuustoimenpide on konkreettinen toimi, jolla saadaan aikaan energiansäästöä. Toimenpide voi olla tekninen tai liittyä esimerkiksi energiaa kuluttavien laitteiden käyttöön, toimintatapoihin, toimintaympäristöön tai käyttäytymiseen. Toteutetut energiansäästötoimet parantavat lähtökohtaisesti aina energiatehokkuutta.

Toimenpiteen energiansäästö ilmoitetaan megawattitunteina vuodessa (MWh/a). Säästö määritetään mittaamalla tai laskennallisesti arvioimalla toimenpiteen kohteena oleva energiankulutus ennen toimenpiteen toteuttamista ja sen jälkeen. Laskennassa vakioidaan energiankulutukseen vaikuttavat ulkoiset olosuhteet.

Raportoitavat energiatehokkuustoimenpiteet voivat olla vapaaehtoisissa tai pakollisissa energiakatselmuksissa tunnistettuja tehostamistoimia tai muulla tavoin havaittuja energiatehokkuustoimenpiteitä.

Toimenpiteiden säästövaikutusten laskennan, raportoinnin ja dokumentoinnin tueksi on laadittu ohje ” Säästöjenlaskenta ja dokumentointi– yleisiä ohjeita”. Ohje on tarkoitettu sopimusten vastuuhenkilöille sekä raportointiin ja säästövaikutusten laskentaan osallistuville, mukaan lukien palveluntarjoajat.

Energiansäästötavoite

Energiatehokkuussopimukseen liittyessään kukin liittyjä asettaa sopimuksen mukaisen, energiamääränä ilmaistun ohjeellisen energiansäästötavoitteen.

Tavoitteen saavuttamista seurataan sopimuskaudella toteutettujen ja seurantajärjestelmään raportoitujen energiatehokkuustoimenpiteiden perusteella. Seurannassa otetaan huomioon toimenpiteille raportoitu vuotuinen energiansäästövaikutus. Kunkin tarkasteluvuoden tuloksiin lasketaan vain kyseisenä vuonna voimassa olevien toimenpiteiden säästövaikutus.

Energiansäästötavoite ei tarkoita, että liittyjän absoluuttisen energiankäytön pitäisi olla vuosina 2030 ja 2035 liittymishetken energiankäyttöä pienempi. Energiankäyttöön voivat vaikuttaa esimerkiksi tuotannon tai toiminnan laajuuden muutokset.

Säästövaikutuksen voimassaolo ja elinikä

Toimenpiteen säästövaikutuksen voimassaolo määräytyy sen toteutusvuoden ja eliniän perusteella.

Toimenpiteen toteutusvuosi on vuosi, jonka aikana toimenpide on otettu käyttöön ja se on alkanut tuottaa säästöä. Toimenpide tulee ensisijaisesti raportoida toteutusvuoden vuosiraportissa. Jos toimenpide on jäänyt tuolloin raportoimatta, sen voi ilmoittaa myös jälkikäteen.

Teknisen toimenpiteen eliniän ilmoittaa raportoija. Jos elinikää ei ilmoiteta, teknisen toimenpiteen oletuselinikänä käytetään 15 vuotta.

Käyttöteknisen toimenpiteen oletuselinikä on seurantajärjestelmässä viisi vuotta. EU:n edellyttämässä energiatehokkuusdirektiivien mukaisessa raportoinnissa tällaisille toimenpiteille käytetään yleensä kahden vuoden oletuselinikää. Energiatehokkuussopimuksissa elinikä on pidempi, koska sopimukset edellyttävät energiatehokkuustyön organisointia sekä energianhallinnan menettelyjen ylläpitämistä.

Jos käyttöteknisen toimenpiteen säästövaikutus jatkuu vielä viiden vuoden oletuseliniän päättyessä, toimenpiteen voimassaoloa voidaan jatkaa aktivoimalla se uudelleen. Aktivointi pidentää toimenpiteen elinikää kahdella vuodella.

Aktivoinnin edellytyksenä on, että toimenpide ja sen kohde ovat säilyneet muuttumattomina. Lisäksi säästön määrä ja pysyvyys on pystyttävä osoittamaan tapauskohtaisesti esimerkiksi rakennusautomaatiojärjestelmän tai kulutusseurannan avulla.

Raportoitavat investoinnit

Energiatehokkuustoimenpiteelle raportoidaan se osa kokonaisinvestoinnista, joka liittyy energiatehokkuuden parantamiseen.

Jos energiatehokkuustoimenpide on osa suurempaa hanketta, kuten peruskorjausta tai tuotantolinjan uusimista, energiatehokkuuden parantamiseen kohdistuva osuus on erotettava tai arvioitava kokonaisinvestoinnista. Tarvittaessa raportoitua investointia muutetaan laskennallisesti yhteenvetoja varten. Seurantajärjestelmään tallennettu investointitieto säilyy ennallaan.

Energianhinnat ja CO₂-kertoimet

Liittyjät raportoivat energiatehokkuustoimenpiteiden energiansäästövaikutukset megawattitunteina vuodessa (MWh/a). Yhteenvetoja varten raportoiduista energiansäästövaikutuksista lasketaan myös kustannussäästöt ja päästövaikutukset käyttäen keskimääräisiä energianhintoja ja CO₂-kertoimia.

Sähkön hintana käytetään lähteestä ja tarkastelusta riippuen liittyjien raportoimien sähkönhintojen keskiarvoja, Tilastokeskuksen julkaisemia sähkön hintoja tai Nord Poolin spot-hintojen keskiarvoa.

Lämmön hinta perustuu Tilastokeskuksen ja Energiateollisuus ry:n raportoimiin keskimääräisiin kaukolämmön hintoihin sekä osittain asiantuntija-arvioihin. Polttoaineiden hinnat perustuvat Tilastokeskuksen julkaisemiin tietoihin, joita painotetaan raportoitujen polttoainemäärien mukaan.

Käytettävät CO₂-kertoimet ovat yhdenmukaisia kansallisessa energiatehokkuuden EU-raportoinnissa käytettävien kertoimien kanssa.

Tuloksista julkaistavat yhteenvedot

Raportoiduista tiedoista julkaistaan erilaisia yhteenvetoja. Ne voivat koskea yksittäistä toimenpideohjelmaa, tiettyä alaa tai koko sopimustoimintaa.

Alakohtaisia yhteenvetoja julkaistaan keskisuuresta teollisuudesta, energiaintensiivisestä teollisuudesta, energia-alasta, palvelualasta, julkisesta alasta ja kiinteistöalasta. Lisäksi yhteenvetoja laaditaan neljältä teollisuuden toimialalta: elintarvike-, kemian-, metsä- ja teknologiateollisuudesta.

Teollisuuden toimialakohtaisiin yhteenvetoihin yhdistetään kyseiseen toimialaan kuuluvien yritysten raportoimat tiedot sekä keskisuuren teollisuuden että energiaintensiivisen teollisuuden toimenpideohjelmista.