Sopimuskausi 2017–2025

Energiatehokkuussopimukset ovat tärkeä osa Suomen energia- ja ilmastostrategiaa ja ensisijainen keino edistää energian tehokasta käyttöä Suomessa.

Energiatehokkuussopimukset ovat valtion ja toimialojen yhdessä valitsema keino täyttää EU:n energiatehokkuusvelvoitteita joustavalla, tavoitteellisella ja vuosittain seurattavalla toimintamallilla, joka täydentää lainsäädäntöä.

Vuosina 2017–2025 oli voimassa neljä energiatehokkuussopimusta energiankäytön tehostamiseksi elinkeinoelämässä, kiinteistöalalla, kunta-alalla sekä öljylämmityskiinteistöissä.

Sopimusten tavoite on ohjata eri alojen toimijoita jatkuvasti parempaan energiatehokkuuteen. Kaudella 2017–2025 sopimukseen liittyneet asettivat ohjeellisen tavoitteen itselleen kauden loppuun ja sitoutuivat toteuttamaan toimenpiteitä asettamansa määrällisen energiansäästötavoitteen saavuttamiseksi.

Energiatehokkuussopimuksiin ja niiden tavoitteisiin oli sitoutunut yhteensä noin 780 yritystä ja niiden lähes 7 600 toimipaikkaa sekä yli 160 kuntaa ja kuntayhtymää. Sopimukseen liittyneiden energiankäyttö kattoi noin 60 % Suomen kokonaisenergiankäytöstä (355 TWh, 2025).

Sopimusten laaja kattavuus Suomen kokonaisenergiankäytöstä on edellytys sopimusten vaikuttavuudelle. Kun suuri joukko merkittäviä energiankäyttäjiä sitoutuu tehostamaan energiankäyttöään ja toteuttaa määrätietoisesti energiatehokkuustoimia pitkällä aikavälillä, saavutetaan tuntuvia tuloksia.

GRAFIIKKA:  LIITTYNEET 2017-2025

YRITYKSET       TOIMIPAIKAT       KUNNAT & KUNTAYHTYMÄT

Vuonna 2019 julkaistu Euroopan vihreän kehityksen ohjelma (Green Deal) nosti energiatehokkuuden keskeiseksi osaksi EU:n energiajärjestelmän uudistamista. Sen tavoitteita vietiin käytäntöön vuonna 2021 julkaistulla Fit for 55 -valmiuspaketilla, joka käynnisti myös energiatehokkuusdirektiivin uudistamisen. EU:n tähtäin oli energiankulutuksen vähentämisessä, energiansäästövelvoitteiden tiukentamisessa ja energiatehokkuus ensin -periaatteen soveltamisessa.

Vuoden 2022 energiakriisin myötä EU:n REPowerEU-suunnitelma vauhditti entisestään toimia energiankulutuksen tehostamiseksi ja vahvisti energiatehokkuuden asemaa osana energiajärjestelmän uudistamista.
Kauden loppupuolella 2023 uudistuivat energiatehokkuusdirektiivi (EED) sekä rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (EPBD). Uudistukset tiukensivat tavoitteita ja kansallisesti sitovia velvoitteita sekä vahvistivat energiatehokkuus ensin -periaatteen asemaa.

Tiukenneen EU-säätelyn myötä Suomessa uudistettiin energiatehokkuuslakia, joka astui voimaan vuoden 2026 alussa. Energiatehokkuussopimukset säilyivät edelleen tärkeänä osana energia- ilmastostrategiaa sekä keskeisenä ja joustavana keinona toimeenpanna uusitun energiatehokkuusdirektiivin velvoitteita ja saavuttaa kansallisia energiansäästötavoitteita.

Energiankäyttöä on tehostettu yrityksissä ja kunnissa vapaaehtoisesti jo vuosien ajan. Jo 1990-luvulta lähtien energiatehokkuussopimukset ovat olleet Suomessa ensisijainen keino parantaa energiatehokkuutta ja täyttää EU:n tiukat velvoitteet energian tehokkaammasta käytöstä.