Telakka kuluttaa paljon energiaa, joten pienilläkin prosentuaalisilla säästöillä voidaan saavuttaa merkittäviä kustannusvaikutuksia. Meyer Turulla oli samaan aikaan käynnissä suuren yrityksen energiakatselmus, jonka yhteydessä tunnistettiin useita tarkempaa analysointia vaativia kohteita.
”Syväselvitysten tavoitteena oli löytää kohteista suurimmat energiansäästöpotentiaalit ja arvioida investointien teknistä sekä taloudellista toteutettavuutta. Samalla haluttiin rakentaa pitkän aikavälin näkemystä telakan energiatehokkuuden kehittämisestä”, kertoo energiatehokkuusasiantuntija Rasmus Pulkkanen.
Telakan syväselvityksissä kaksi pääteemaa
Syväselvitysten pääteemat Meyer Turun telakalla olivat hukkalämmön hyödyntäminen ja lämpöpumppuihin perustuva lämmöntuotanto. Ensin selvitettiin teollisuusprosessien hukkalämpöjen hyödyntämismahdollisuuksia ja arvioitiin, kuinka telakalla syntyvää lämpöenergiaa voitaisiin hyödyntää lämmityksessä nykyistä tehokkaammin.
Lämpöpumppuihin perustuvassa lämmöntuotannossa selvitettiin mahdollisuuksia korvata osa ostoenergiasta lämpöpumppujen avulla. Lisäksi arvioitiin ratkaisujen energiansäästöpotentiaalia, investointitarpeita ja taloudellista kannattavuutta.
”Telakan energiajärjestelmissä tunnistettiin merkittävää energiansäästöpotentiaalia. Kaikki teknisesti mahdolliset ratkaisut eivät kuitenkaan olleet sellaisenaan toteutuskelpoisia tai kannattavia”, Pulkkanen toteaa.
Kumpikaan selvityksistä ei johtanut suoraan alkuperäisen suunnitelman mukaiseen investointiin. Selvitysten tuloksia hyödynnettiin kuitenkin myöhemmissä hankkeissa ja energiatehokkuuden kehittämisessä.
Toinen selvityksistä johti vastaavanlaisen hankkeen käynnistämiseen telakan toisella alueella. Tällä hetkellä telakalla on käynnissä paineilmakompressoreiden hukkalämmön talteenottoprojekti.
”Selvitysten tärkein anti oli mielestäni se, että ne toimivat lähtölaukauksena laajemmalle ja systemaattisemmalle energiatehokkuustyölle yhtiössä”, Pulkkanen kiteyttää.
Energiatehokkuus osana telakan toimintaa
Energiatehokkuussopimusten edellisellä kaudella (2017–2025) tavoitteena oli toteuttaa 9 588 MWh:n edestä energiatehokkuustoimenpiteitä. Peräti 69 energiatehokkuustoimen avulla saavutettiin säästöä lähes 15,5 GWh, eli tavoite ylittyi reippaasti. Onnistumisia toivat LED-valaistuksen ja valaistuksen ohjausjärjestelmän käyttöönotto, ilmanvaihdon käyttöaikojen ja aikaohjelmien optimointi, lämmitys- ja LVI-järjestelmien säätöjen kehittäminen sekä mittaroinnin, seurannan ja energiankulutuksen raportoinnin kehittäminen.
Työ jatkuu uudella kaudella
Meyer Turku on jo liittynyt energiatehokkuussopimusten uudelle kaudelle (2026–2035), joten työ jatkuu. Tavoitteena on toteuttaa energiatehokkuustoimia vuoteen 2030 mennessä niin, että saavutetaan 12 390 MWh:n säästövaikutus. Koko sopimuskauden 2026–2035 aikana energiatehokkuustoimien tavoitteellinen yhteenlaskettu säästövaikutus on 17 424 MWh.
Uuden kauden suunnitelmissa on muun muassa kaukolämmön alajakokeskusten uusiminen, ilmanvaihtokoneiden uusiminen, valaistusjärjestelmien modernisointi, lämmityksen ohjauksen tehostaminen sekä hukkalämmön hyödyntäminen.
Energiatehokkuus ei ole kuitenkaan vain yksittäisiä projekteja vaan jatkuvaa kehittämistä. Se pitää huomioida kattavasti investoinneissa, kunnossapidossa ja päivittäisessä toiminnassa. Säästötoimissa onnistuminen edellyttää energiankulutuksen seurantaa mittaroinnin, raportoinnin ja KPI-tunnuslukujen avulla.
Telakan arjessa energianhallintaryhmä koordinoi kehitystyötä ja tunnistaa mahdollisia uusia säästökohteita. Tiimissä on mukana vastuullisuusasiantuntijoita ja tuotannon edustajia sekä asiantuntijoita eri toiminnoista.
Energiatehokkuutta parannetaan yhtä lailla teknisillä investoinneilla kuin toimintatapoja kehittämällä. Energianhallinta on integroitava osaksi normaalia päätöksentekoa ja jatkuvaa parantamista.
”Parhaillaan on käynnissä energianhallintajärjestelmän kehittäminen. Sitä varten olemme päivittäneet energiapolitiikkaa ja sisäisiä prosesseja. Kannustan muita vastaavassa tilanteessa olevia hyödyntämään Motivan aineistoja, jotka ovat kattavia.”
Syväselvitys pähkinänkuoressa
Syväselvityksen avulla energiatehokkuussopimukseen kuuluva kunta, kuntayhtymä tai energiaa yli 2 700 MWh/a kolmen vuoden keskiarvona kuluttava yritys voi selvittää energiankäyttönsä tehostamista, uusiutuvan energian käytön osuuden kasvattamista tai muuten oman energiankäytön muuttamista vähähiiliseksi.
Syväselvityksen toivotaan johtavan investointiin tai edelleen jatkoselvityksiin, joiden avulla vähennetään CO2-päästöjä, tehostetaan energiankäyttöä ja säästetään kustannuksia. Syväselvitykselle voi hakea valtion energiatukea. Tuki syväselvitykselle on haettavissa Business Finlandin sähköisen asiointipalvelun kautta.
Teksti: Sirpa Mustonen
Kuva: Turku Meyer Oy
