Energiatehokkuussopimusten tuloksia summattiin 25.9. järjestetyssä Energiatehokkuuden tulosstudiossa. Lisäksi katseet käännettiin myös tuleviin vuosiin, jossa sähköistyminen, älykäs energianhallinta ja muuttuva energiajärjestelmä nostavat energiatehokkuuden merkitystä entisestään.
Energiatehokkuuden merkitys kasvaa energiajärjestelmän muuttuessa
Työ- ja elinkeinoministeriön ylijohtaja Riku Huttunen kuvaili päättyneen sopimuskauden tuloksia erinomaisiksi ja nosti yhdeksi suomalaisen sopimusmallin vahvuudeksi vapaaehtoisuuden ja sen ympärille syntyneen laajan verkoston. Kattava verkosto auttaa myös levittämään tietoa ja oppimaan muiden kokemuksista.
– Päättyneellä kaudella sopimusten piirissä oli noin 60 prosenttia Suomen kokonaisenergiakäytöstä. Se on merkittävä määrä. Mukana oli paljon sekä suuria että keskisuuria energiankäyttäjiä, joten niiden osaamisella ja toimilla on tietysti merkitystä myös koko yhteiskunnan tasolla, Huttunen kiittää.
Pitkäjänteisen työn arvo konkretisoitui myös energiakriisissä.
– Oli aivan ensiarvoisen tärkeää, että meillä oli verkosto olemassa ja energiatehokkuustoimet, joita oli pitkään tehty. Vankalta pohjalta on hyvä ponnistaa.
Energiajärjestelmä muuttuu ja energiatehokkuuden merkitys on jatkossakin tärkeässä roolissa. Huttunen nosti esiin, että sähköistyvässä yhteiskunnassa energian tehokas käyttö auttaa muun muassa hillitsemään myös uuden tuotanto- ja verkkokapasiteetin tarvetta.
– Maailma meidän ympärillä muuttuu, joka tarkoittaa sitä, että energiatehokkuudessakin pitää kiinnittää huomiota erilaisiin asioihin. Yhtenä aspektina yhteiskunnan sähköistyminen, jota tapahtuu kaikilla sektoreilla.
Sopimushistorian suurimmat säästöt
Vuosina 2017–2025 energiatehokkuussopimuksiin osallistui lähes 780 yritystä ja niiden 7 600 toimipaikkaa sekä 164 kuntaa ja kuntayhtymää. Kauden aikana toteutettiin noin 34 500 energiatehokkuustoimenpidettä. Vuoden 2025 lopussa voimassa olleiden toimien vuotuinen energiansäästö oli 18,6 terawattituntia. Se on enemmän kuin millään aikaisemmalla sopimuskaudella.
– Vaikka monesti puhutaan, että mitä enää voidaan säästää, kun paljon on tehty, tämä osoittaa, että edelleen löytyy säästöjä. Teknologia kehittyy ja säästöjä löytyy lisää, totesi Motivan johtava asiantuntija Saara Elväs.
Tulokset syntyvät niin suurista investoinneista kuin pienemmistä arjen parannuksista.
– Tulokset syntyvät sekä isoista investoinneista että tuhansista pienemmistä teoista, jotka ovat ihan yhtä merkityksellisiä ja arvokkaita kokonaispotissa. Olennaista on, että energiatehokkuutta tehdään jatkuvasti, vuosi toisensa jälkeen, Energiaviraston erityisasiantuntija Tiina Sekki kiteytti.
Energiatehokkuuteen investoitiin kauden aikana yhteensä 2,1 miljardia euroa. Vuoden 2025 lopussa voimassa olleiden toimien laskennalliset vuotuiset energiakustannussäästöt olivat lähes 890 miljoonaa euroa.
Kauden tuloksia kommentoinut Huttunen korosti myös kauden aikana tehtyjen investointien merkitystä. Hänen mukaansa energiasiirtymä tapahtuu isossa kuvassa investoimalla, ja siksi investointien suuri määrä on yksi tulosten merkittävistä onnistumisista.
– Todella mukava nähdä, että näin paljon investointeja on syntynyt, Huttunen iloitsi.
Energiatehokkuus on osa jokaista päivää
Liittyjien haastattelussa Mäkelä Alun kestävyysjohtaja Päivi Venesoja, Asuntosäätiön talotekniikkapäällikkö Harri Launo ja Helsingin kaupungin ympäristö- ja energiatiimissä päällikkönä toimiva Sara Tapiala kuvasivat, miltä pitkäjänteinen energiatehokkuustyö näyttää käytännössä.
Mäkelä Alussa yksi merkittävimmistä muutoksista on ollut energiatehokkuuden siirtyminen erillisistä hankkeista osaksi kaikkea toiminnan kehittämistä.
– Olen ylpeä siitä, että energiatehokkuusasiat eivät ole enää omia pieniä projekteja, vaan ne on leivottu koko toiminnan kehittämiseen ja ne ovat hyvin tärkeä osa myös investointipäätöksiä, Venesoja kertoi.
Helsingin kaupungin laajassa ja moninaisessa kiinteistökannassa energiatehokkuustoimet vaihtelevat ja energiatehokkuus kertyy lukuisista pienemmistä toimista. Työssä auttaa skaalattavat toimintatavat.
– Esimerkiksi energiakatselmusten ja muiden energia- ja olosuhdehallintapalveluiden kautta päästään kiinni siihen, mitä kussakin kiinteistössä pitäisi tehdä ja mitkä on kannattavia toimenpiteitä, Tapiala kuvasi.
Asuntosäätiössä energiatehokkuutta on kehitetty pitkäjänteisesti sekä kiinteistötekniikan että asukkaiden kanssa. Launon mukaan hyvä tekniikka voi tehdä energiatehokkaasta toiminnasta käyttäjälle helppoa.
– Hyvä kiinteistötekniikka auttaa asukasta, tilojen käyttäjää, tekemään hyviä valintoja, Launo tiivisti.
Pitkäjänteisen työn hyödyt näkyivät myös energiakriisissä. Venesoja kuvasi muutosta siinä, miten energiatehokkuuteen yrityksissä suhtaudutaan.
– Energiakriisi aika selkeästi näytti, että energia ei ole enää ympäristö- ja vastuullisuusasia, vaan kilpailukykyä ja riskienhallintaa. Kaikki säästetyt megawatit ovat aina myös kustannussäästöä, sanoi Venesoja.
Asuntosäätiössä energiakriisi toi uudella tavalla esiin myös aiemmin tehtyjen investointien arvon. Launo nosti esiin, kuinka esimerkiksi öljystä ja kaasusta maalämpöön siirtyneiden kohteiden investoinnit osoittautuivat energian hinnan noustessa entistäkin järkevämmiksi ja kannattavammiksi. Pitkäjänteinen energiatehokkuustyö toimi samalla puskurina markkinoiden hintavaihtelulle ja auttoi hillitsemään kustannusten nousua.
Seuraava askel on entistä älykkäämpi energianhallinta
Uudella sopimuskaudella 2026–2035 tekeminen jatkuu, mutta myös keinot kehittyvät. Liittyjien puheenvuoroissa korostuivat entistä tarkempi tieto energiankäytöstä, tarpeenmukainen ohjaus ja älykkäät ratkaisut.
– Älykkäämpi energianhallinta on seuraava askel. Pitää tietää, milloin ja miten energiaa käytetään. Se, että meillä on siitä koko ajan reaaliaikaisempi tieto, on seuraava kehitysloikka, Venesoja sanoi.
Helsingissä tekoälyä on jo kokeiltu esimerkiksi ilmanvaihdon ohjauksessa.
– Pystytään paremmin reagoimaan siihen, onko huoneessa ihmisiä vai ei. Meidän on turha pyörittää siellä sillä hetkellä täyttä ilmanvaihtoa. Siinä on saatu yllättävän isoja säästöjä ilman, että kukaan oikeastaan edes huomaa mitään, Tapiala kertoi.
Asuntosäätiössä puolestaan jatkuvat laajat peruskorjaukset ja energiatehokkuuden optimointi. Myös energiavarastoinnin mahdollisuudet kiinnostavat.
Yhteinen viesti oli selvä: energiatehokkuustyö ei tule valmiiksi. Teknologian, tiedon ja energiajärjestelmän kehittyessä löytyy uusia mahdollisuuksia säästää energiaa ja kustannuksia sekä käyttää olemassa olevaa kapasiteettia entistä fiksummin.
Katso tilaisuuden tallenne
