Alkusanat

Vapaaehtoisuuteen nojaavat energiatehokkuussopimukset ovat olleet vuodesta 1997 alkaen Suomen valtion ja toimialojen yhdessä valitsema ensisijainen keino tehostaa energiankäyttöä. Sopimusten avulla olemme saavuttaneet EU:n tiukat energiatehokkuustavoitteet ja sitovat velvoitteet – markkinaehtoisesti, joustavasti ja kustannustehokkaasti.

Suomen sopimusmalli yhdistää vapaaehtoisen liittymisen määrällisiin tavoitteisiin, vuosittaiseen raportointiin, säästöjen laskentaan ja toimeenpanon tukeen. Lainsäädäntöön tai muihin velvoittaviin keinoihin verrattuna vapaaehtoisuuteen pohjautuva sopimus antaa yrityksille ja kunnille enemmän joustavuutta kehittää uusia energiatehokkuutta parantavia toimintatapoja omista lähtökohdistaan.

Sopimuskausi 2017–2025 täytti sille asetetut tavoitteet. Myös uusi sopimuskausi (2026–2035) on käynnistynyt lupaavasti vastaamaan yhä vaativimpiin haasteisiin.

Kauden 2017–2025 aikana EU:n ilmasto- ja energiatavoitteet kiristyivät ja energiatehokkuuden merkitys osana energiamurrosta vahvistui. Green Deal, Fit for 55, Venäjän aiheuttama eurooppalainen energiakriisi 2022 ja REPowerEU sekä vuonna 2023 uudistettu energiatehokkuusdirektiivi nostivat energian tehokkaan käytön entistä keskeisempään asemaan. Sopimusjärjestelmämme on vuosien mittaan kyennyt kuitenkin hienolla tavalla mukautumaan muuttuviin vaatimuksiin ja tiukentuviin tavoitteisiin.

Vuosina 2017–2025 sopimuksiin sitoutuneen laajan organisaatiojoukon (780 yritystä toimipaikkoineen ja 160 kuntaa/kuntayhtymää) energiankäyttö kattoi lähes 60 prosenttia koko Suomen energiankäytöstä. Kauden aikana sopimuksiin liittyneet yritykset ja kunnat toteuttivat noin 34 500 energiatehokkuustoimenpidettä, minkä ansiosta energiaa säästyi Suomessa vuoden 2025 lopussa vuositasolla yli 18,5 terawattituntia. Sopimuskauden lopussa tämä vähensi vuotuisia hiilidioksidipäästöjä yhteensä noin 4 miljoonaa tonnia.

Sopimuskaudella tehdyt yli 2,1 miljardin euron energiatehokkuusinvestoinnit ovat energiankäytön tehostamisen lisäksi vauhdittaneet myös uuden teknologian käyttöönottoa ja rakentaneet edellytyksiä puhtaalle kasvulle. Valtio on tukenut tätä kehitystä myöntämällä vuosina 2017–2025 energiatukea energiatehokkuutta edistäville investoinneille yhteensä lähes 170 miljoonaa euroa.

Sopimusten myötä Suomeen on rakentunut vahva energiatehokkuuden verkosto, jossa jaetaan oppeja ja hyviä käytäntöjä sekä tehdään laajaa yhteistyötä. Osaava ja sitoutunut yhteisö on paaluttanut energiatehokkuutta yhä vahvemmin osaksi suomalaisten organisaatioiden johtamista, investointeja ja jokapäiväistä toimintaa. Jokainen säästetty megawattitunti, toteutettu investointi ja kustannustehokas toimintatapa ovat osaltaan vahvistaneet Suomen kilpailukykyä, energiajärjestelmää ja ilmastotyötä.

Alkaneella uudella sopimuskaudella (2026–2035) energiatehokkuuden edistäminen on välttämättömyys useastakin syystä. Suomen tulee yltää meille asetettuihin entistä tiukempiin energiankäytön tehostamistavoitteisiin ja sitoviin velvoitteisiin. Samalla yhteiskunta etenee vauhdilla kohti hiilineutraalia tulevaisuutta, jossa sähköistäminen muuttaa toimintaympäristöä merkittävällä tavalla. Jatkossa energian tehokas käyttö tukee vahvasti myös olemassa olevan energiantuotantokapasiteetin tarkoituksenmukaista ja joustavaa käyttöä, mikä auttaa osaltaan hallitsemaan uuden lisäkapasiteetin tarvetta.

Energiankäytön tehostamishaasteiden mittakaava on jälleen valtava, mutta määrätietoisella työllä ja aikaisempien kausien onnistumisten innoittamana luotamme, että kaikki tulevat haasteet voidaan Suomessa tälläkin kertaa voittaa.