Sopimusten menestysresepti

Suomessa on jo vuosikymmenten ajan nostettu energiatehokkuuden tasoa vapaaehtoisuuteen perustuvilla sopimuksilla. Sopimusjärjestelmä on ollut Suomelle menestyksekäs tapa saada aikaan kansallisesti mittavia tuloksia energiatehokkuudessa.

Menestyksen takana on useita tekijöitä, jotka osaltaan tukevat energiatehokkuussopimusten toimivuutta ja tuloksellisuutta.

Pitkäjänteinen ja vapaaehtoinen tapa edistää energiatehokkuutta

Suomi on edistänyt energian tehokasta käyttöä valtion ja eri toimialojen välisillä energiatehokkuussopimuksilla 1990-luvun lopulta lähtien. Ensimmäinen sopimuskausi alkoi vuonna 1997, ja työ on jatkunut yhtäjaksoisesti jo lähes kolmen vuosikymmenen ajan. Nyt käynnissä on neljäs sopimuskausi vuosille 2026–2035.

Pitkäjänteinen työ on rakentanut vahvaa yhteistyötä ja osaamista eri toimialoille. Samalla tulokset ovat kasvaneet sopimuskaudelta toiselle. Sopimuskausien jatkuvuus varmistaa, ettei energiatehokkuustyö katkea kausien vaihtuessa, vaan työ ja sen kehittäminen jatkuvat saumattomasti.

Joustava ja kustannustehokas tapa saada aikaan tuloksia

Lainsäädäntöön tai muihin velvoittaviin keinoihin verrattuna vapaaehtoisuuteen pohjautuva sopimus antaa yrityksille ja kunnille enemmän joustavuutta kehittää energiatehokkuutta omista lähtökohdistaan.

Vapaaehtoisuus tukee markkinaehtoisia ratkaisuja ja uusien toimintatapojen kehittämistä. Osallistujat voivat valita omaan toimintaansa parhaiten sopivat ja kustannustehokkaimmat energiatehokkuustoimet ja investoinnit sekä toteuttaa niitä omaan toimintaansa sopivassa tahdissa.

Sopimukseen liittyessään osallistujat sitoutuvat asettamaan tavoitteita, suunnittelemaan ja toteuttamaan toimenpiteitä sekä seuraamaan saavutettuja tuloksia. Valtion näkökulmasta vapaaehtoiset sopimukset tarjoavat toimivan ja kustannustehokkaan keinon saavuttaa sekä kansallisia että EU:n energiatehokkuustavoitteita.

Yhteinen tavoite vahvistaa sitoutumista

Valtionhallinto, toimialajärjestöt sekä sopimuksiin liittyneet yritykset ja kunnat työskentelevät saman tavoitteen eteen. Lähes kolme vuosikymmentä jatkunut yhteistyö on rakentanut toimivat ja luottamukselliset suhteet sopimusosapuolten välille. Yhteistyö, luottamus ja yhteinen vastuu ovat sopimusjärjestelmän keskeisiä vahvuuksia.

Työtä tukee laaja ja aktiivinen verkosto. Yritykset ja muut organisaatiot jakavat tietoa ja kokemuksia sekä oppivat toisiltaan myös yli toimialarajojen. Verkosto auttaa välittämään tietoa niin energiatehokkuuspolitiikasta kuin käytännön ratkaisuista ja hyvistä toimintatavoista. Yhteistyö tukee myös uusien ratkaisujen ja innovaatioiden syntymistä.

Osallistujat ottavat itse vastuun oman energiatehokkuutensa kehittämisestä ja sitoutuvat ohjeelliseen energiansäästötavoitteeseen määrätietoisesti. Käytännössä liittyneet sisällyttävät energiatehokkuuden jatkuvan parantamisen toimintasuunnitelmiinsa tai käytössä oleviin johtamisjärjestelmiinsä.

Raportointi tekee tulokset näkyviksi

Liittyneet raportoivat vuosittain energiankäytöstään ja toteuttamistaan energiatehokkuustoimenpiteistä. Pitkään käytössä ollut raportointijärjestelmä tuottaa luotettavaa tietoa siitä, millaisia toimenpiteitä Suomessa toteutetaan ja kuinka paljon energiaa niiden avulla säästetään.

Sopimusten kattavan raportoinnin ja seurannan ansiosta Suomi voi hyödyntää energiatehokkuussopimuksia energiatehokkuusdirektiivin EED 8 artiklan sitovan energiansäästövelvoitteen toteuttamisessa. Järjestelmä seuraa energiansäästöjen kertymistä kansallisella tasolla. Samalla se tarjoaa osallistujille keinon seurata oman energiatehokkuustyön tuloksia ja antaa mahdollisuuden verrata sitä oman alan toimijoihin.

Käytännön tuki auttaa onnistumaan

Sopimusjärjestelmä tarjoaa monipuolista tukea sopimusten toteuttamiseen ja energiatehokkuuden jatkuvaan parantamiseen.

Osallistujat saavat asiantuntijaneuvontaa ja käytännön ohjeita sekä voivat osallistua webinaareihin, tapahtumiin, verkkokoulutuksiin ja yhteishankkeisiin. Säännöllinen viestintä tukee työtä ja pitää osallistujat ajan tasalla.

Esimerkiksi vuonna 2025 yhteensä yli 200 sopimuksiin liittynyttä yritystä ja kuntaa sai erillisissä tukipalavereissa tarpeisiinsa räätälöityä asiantuntijaneuvontaa ja -ohjausta. Lisäksi vuonna 2025 järjestettiin lähes 40 tapahtumaa ja webinaaria, joihin osallistui yhteensä 2500 energiatehokkuuden parissa työskentelevää asiantuntijaa.

Tuen tavoitteena on auttaa osallistujia löytämään ja toteuttamaan uusia energiansäästötoimia. Samalla verkosto tarjoaa mahdollisuuden oppia muiden kokemuksista ja jakaa käytännössä toimiviksi havaittuja ratkaisuja ja hyviä käytäntöjä.

Taloudellinen tuki vauhdittaa toimenpiteitä

Valtion energiatuki on jo pitkään tukenut energiatehokkuussopimusten toimeenpanoa ja energiatehokkuustoimien toteuttamista. Tukea on voinut saada vapaaehtoisiin energiakatselmuksiin ja tapauskohtaisesti energiatehokkuusinvestointeihin. Sen avulla on käynnistynyt tuhansia hankkeita, jotka olisivat muuten voineet lykkääntyä tai jäädä kokonaan toteuttamatta.

Mahdollisuus investointitukeen kannustaa myös uusia organisaatioita liittymään energiatehokkuussopimuksiin. Taloudellinen tuki auttaa muuttamaan sitoutumisen konkreettisiksi energiatehokkuustoimiksi ja mitattaviksi säästöiksi.

Suomen mallin menestystekijät