Energiatehokkuuden johtaminen
Energiatehokkuuden tavoitteellinen ja jatkuva parantaminen on sisäänrakennettu sopimuksiin. Kaudella 2017–2025 elinkeinoelämän energiatehokkuussopimuksen energiavaltaisen teollisuuden tai energiantuotannon toimenpideohjelmiin liittyneiltä yrityksiltä edellytettiin ETJ:n, ETJ+ tai ISO 50001 -mukaisen energiatehokkuusjärjestelmän käyttöönottoa ja toteuttamista.
Sopimuksiin liittyneille suurille yrityksille ETJ+:n käyttöönotto helpotti energiatehokkuuslain mukaisia vaatimuksia. Myös moni pienempi yritys hyödynsi ETJ+ -järjestelmän oppeja, ja vuoden 2025 lopussa energiatehokkuusjärjestelmä ETJ+ oli yleisin yritysten käyttämä energiatehokkuuden johtamisjärjestelmä.
Sopimuskauden loppua kohden yritysten kiinnostus energianhallintajärjestelmiin lisääntyi entisestään vuoden 2023 energiatehokkuusdirektiivin uudistuksen myötä, kun yritykset alkoivat valmistautumaan energianhallintajärjestelmien käyttöönoton kiristyviin vaatimuksiin.
Kauden loppupuolella sopimukseen liittyneille yrityksille järjestettiin useita energiatehokkuuden johtamiseen liittyviä yhteishankkeita, joissa oli mukana yrityksiä, jotka rakensivat tai kehittivät omaa energianhallintajärjestelmäänsä.
Energiatehokkuusjärjestelmä ETJ+
ETJ+ sisältää ISO 50001 ‐standardin mukaiset velvoitteet ja vaatimukset ylimmälle johdolle, energiakatselmustoiminnalle, seurannalle, mittauksille ja analysoimiselle.
ETJ+ on mahdollista integroida yrityksen ISO 14001-standardin mukaiseen ympäristöjärjestelmään tai muuhun käytössä olevaan johtamisjärjestelmään tai sitä voi soveltaa omana järjestelmänään yrityksen tarpeiden mukaan.
Suomessa käytettävä Energiatehokkuusjärjestelmä ETJ+ on laadittu Motivan, sertifiointiyritysten, Energiaviraston ja työ- ja elinkeinoministeriön yhteistyönä vuonna 2014.
Sopimuksesta selkeät ja konkreettiset tavoitteet energiatehokkuuden parantamiseen
Energiatehokkuussopimus on antanut ja antaa jatkossakin selkeät ja konkreettiset tavoitteet energiatehokkuuden parantamiseen. Näitä tavoitteita on helppo viestiä sekä tehtaiden henkilöstölle että yhtiön johdolle, mikä helpottaa myös sitoutumista niiden saavuttamiseen. Toimenpiteet tunnistetaan ensin ideatasolla, minkä jälkeen niitä kehitetään ja viedään järjestelmällisesti toteutukseen. Näin ne konkretisoituvat pienemmiksi ja isommiksi energiatehokkuustoimenpiteiksi tehtailla.
