Julkinen ala

Julkisen alan energiatehokkuussopimukseen (JETS) liittyneet kunnat, hyvinvointialueet ja muut julkiset toimijat ovat sitoutuneet parantamaan energiatehokkuuttaan suunnitelmallisesti ja pitkäjänteisesti.

Yksi julkisen alan energiatehokkuussopimuksen keskeinen velvoite on laatia energiatehokkuuden toimintasuunnitelma tai päivittää olemassa oleva suunnitelma.

Toimintasuunnitelma hyväksytään liittyneen organisaation vastuullisessa toimielimessä ja toimitetaan vuoden kuluessa sopimukseen liittymisestä Motivaan (seuranta-apu@motiva.fi) ja Energiavirastoon (energiatehokkuussopimuksen vastuuhenkilölle).

Suunnitelmaa pidetään ajan tasalla ja päivitetään tarvittaessa sopimuskauden aikana.

Hyvin laadittu toimintasuunnitelma tukee energiatehokkuustavoitteiden saavuttamista, helpottaa raportointia ja tekee energiansäästöstä näkyvän ja mitattavan osan organisaation jokapäiväistä toimintaa. Toimintasuunnitelman tekemistä ohjaamaan on tehty mallipohja.

Miksi toimintasuunnitelma laaditaan?

Toimintasuunnitelman tarkoituksena on kuvata, miten organisaatio toteuttaa energiatehokkuussopimuksen tavoitteita käytännössä. Suunnitelmassa määritellään muun muassa vastuut, toimintatavat ja keskeiset toimenpiteet, joilla energiansäästöjä saavutetaan sopimuskauden aikana.

Tavoitteena on liittää energiatehokkuus ja muut sopimuksen mukaiset toimenpiteet ja velvoitteet tarkoituksenmukaisella tavalla osaksi liittyjän toimintaa ja käytössä olevia tai käyttöön otettavia johtamisjärjestelmiä.

Mitä toimintasuunnitelman tulee sisältää?

JETS-toimintasuunnitelman tavoitteena on kuvata, miten sopimuksen velvoitteet toimeenpannaan liittyjän organisaatiossa.

Suunnitelmassa tulee kuvata seuraavat osa-alueet:

• Sopimuksen mukaisen toiminnan organisointi
  Miten vastuut ja työnjako on määritelty ja miten energiatehokkuustyö on liitetty osaksi organisaation johtamis- ja toimintajärjestelmiä
• Energiansäästötoimien tunnistaminen ja toteuttaminen
  Miten energiansäästömahdollisuuksia tunnistetaan suunnitelmallisesti ja millaisia kustannustehokkaita energiatehokkuustoimenpiteitä toteutetaan ja raportoidaan?
• Energiankulutuksen ja vedenkäytön seuranta
  Miten energiankäyttöä ja vedenkulutusta seurataan ja miten seurantatietoa hyödynnetään energiatehokkuuden parantamisessa?
• Kiinteistönhoito ja ylläpito
  Miten energiatehokkuus huomioidaan kiinteistönhoidon tehtävämäärittelyissä, kilpailutuksissa, sopimuksissa ja niiden toteutumisen seurannassa?
• Energiatehokkuuden huomioon ottaminen suunnittelun ohjauksessa
  Miten energiatehokkuus ja elinkaarikustannukset huomioidaan uudis- ja korjausrakentamisessa sekä maankäytön ja liikenteen suunnittelussa?
• Energiatehokkuus julkisissa hankinnoissa
  Miten energiatehokkuus sisällytetään hankintamenettelyihin ja miten energiatehokkuustietoja hyödynnetään silloin, kun se johtaa kokonaistaloudellisesti edullisempaan lopputulokseen?
• Rahoitusmenettelyjen käyttö investointien toteutuksessa
  Miten erilaisia rahoitus- ja leasingratkaisuja hyödynnetään energiatehokkuusinvestointien toteuttamisessa?
• Koulutus ja viestintä
  Miten henkilöstöä koulutetaan energiatehokkaaseen toimintaan ja miten energiatehokkuustoimista ja tuloksista viestitään organisaation sisällä ja ulospäin?
• Vuokralaisten ja tilojen käyttäjien energiankäyttö
  Miten vuokralaisia ja tilojen käyttäjiä ohjataan energiatehokkaaseen toimintaan ja miten energiatehokkuutta tukevia vuokra- ja palvelusopimuskäytäntöjä edistetään?
• Perusparannuspassit
  Miten rakennusten energiatehokkuusdirektiivin (EPBD) mukaiset perusparannuspassit otetaan käyttöön ja millaiset tavoitteet niiden laatimiselle asetetaan?
• Fossiilisten polttoaineiden käytön vähentäminen
  Miten fossiilisten polttoaineiden käyttöä vähennetään silloin, kun se on teknisesti ja taloudellisesti perusteltua?
• Raportointi ja seuranta
  Miten toteutetut toimenpiteet ja saavutetut energiansäästöt raportoidaan ja miten sopimuksen toteutumista seurataan vuosittain?

Toimintasuunnitelmapohjaa voi hyödyntää energiatehokkuustyön tukena, vaikka ei kuuluisi energiatehokkuussopimukseen.