Lämpöpumppulaitosta voidaan ajaa aina -20 °C ulkolämpötilaan saakka. Uutta teknologiaa hyödyntävälle ilma-vesilämpöpumpulle on myönnetty työ- ja elinkeinoministeriön energiatukea.
”Lämpölaitoskokonaisuuden rakentaminen etenee aikataulusuunnitelman mukaisesti ja tavoittelemme tuotannon aloittamista seuraavalla lämmityskaudella 2026–2027. Päälaitteet on haalattu paikoilleen ja käynnissä on sekä putkistojen että laitteiden asennustöitä”, kertoo ilmasto- ja energiatehokkuuspäällikkö Rauno Tolonen.
Valmistuessaan lämpölaitoskokonaisuus vähentää Helsingin lämmityksestä aiheutuvia hiilidioksidipäästöjä 56 000 tonnia vuodessa ja primäärienergiaa säästyy vuositasolla 480 GWh.
Käytössä luonnollinen kylmäaine
Lämmönlähteenään ulkoilmaa hyödyntävän ilma-vesilämpöpumpun täyden tehon kaukolämmön tuotantokapasiteetti vaihtelee 20–33 MW:n välillä ilman lämpötilan mukaan. Kylmäaineena lämpöpumpun suljetussa kierrossa toimii hiilidioksidi.
”Valmistuessaan lämpölaitoskokonaisuus vähentää merkittävästi Helsingin lämmityksestä aiheutuvia hiilidioksidipäästöjä ja parantaa samalla energiajärjestelmän energiatehokkuutta. Tämän lisäksi laitos on omiaan luomaan hintavakautta asiakkaille, sillä sen tuotanto on helposti ja nopeasti säädettävissä”, Tolonen lisää.
Tolosen mukaan uuden teknologian ratkaisujen suunnittelussa ja rakentamisessa tulee aina mutkia matkan varrella, mutta suunnittelijat ovat ne ratkoneet ja projekti on edennyt hyvin.
Sopimustoiminnasta systemaattisuutta
Helenin strategia perustuu puhtaaseen ja kannattavaan siirtymään kohti polttamattomuutta samalla energian toimitusvarmuudesta huolehtien. Energiatehokkuudella on tässä tärkeä rooli hukkaenergian hyödyntämisen ja primäärienergian säästön kautta.
Helen on ollut mukana energiatehokkuussopimuksen kaikilla aiemmilla kausilla. Sen vuoksi nykyiselle kaudelle liittyminen olikin itsestään selvää.
”Energiatehokkuus on meillä aina ollut strategian ytimessä. Sopimustoiminta on tuonut lisää systemaattisuutta ja parempaa seurantaa energiatehokkuuden edistämiseen. Sopimustoiminta koetaan myös joustavana tapana täyttää energiatehokkuusdirektiivin velvoitteet”, Tolonen jatkaa.
Energiantuotannon puolella on Tolosen mukaan saavutettu suurimmat primäärienergiasäästöt, kun lämmöntuotanto on siirtynyt polttamisesta lämpöpumppuihin ja sähkökattiloihin ja samalla hukkalämpöjä ja uusiutuvia energialähteitä on hyödynnetty yhä enemmän. Myös savukaasujen lämmön talteenotolla on saatu merkittävää tehostumista. Yhteensä edellisellä sopimuskaudella saavutettiin energian tuotannossa noin 2 000 GWh primäärienergian kumulatiivinen säästö 2025, joka ylitti asetetun tavoitteen moninkertaisesti.
Helenillä energiatehokkuus on integroitu sertifioituun ISO 14 001 ympäristönhallintajärjestelmään. Lisäksi Helenillä tehdään neljän vuoden välein lakisääteinen yritystason energiakatselmus ja siihen liittyvä kohdekatselmus. Käytännössä energiatehokkuustyö on organisoitu niin, että jokaisesta pääliiketoiminnosta on nimetty yhdyshenkilö ja lisäksi toimipaikkavastaavat. Rauno Tolonen itse koordinoi energiatehokkuustyötä konsernitasolla.
Puhdas siirtymä jatkuu lähivuosina
Lähivuosina työ puhtaan siirtymän hyväksi jatkuu. Neljän viime vuoden aikana siirtymään on jo käytetty noin kaksi miljardia euroa.
”Investoimme lisää sähkökattiloihin ja lämpöpumppuihin, jotka parantavat edelleen energiajärjestelmän energiatehokkuutta. Energian jakelupuolella kantakaupungin ja itäisen kaukolämpöverkkojen yhdistäminen tuo Helsingissä merkittäviä säästöjä”.
Helen panostaa koko energiajärjestelmän energiatehokkuuteen sähköistämällä lämmöntuotantoa, jolloin voidaan entistä paremmin hyödyntää joustoja ja sääriippuvaista uusiutuvaa aurinko- ja tuulivoimaa sekä hyödyntää hukkalämpöjä.
Teksti: Sirpa Mustonen
Havainnekuva: Helen
