Energiatehokkuussopimus antaa selkeän rakenteen ja velvoitteet, joiden avulla oma energiatehokkuustyö on järjestelmällisempää ja helpommin mitattavaa. Se tuo läpinäkyvyyttä omaan energiatehokkuustyöhön ja on keino sitoutua pitkäjänteisesti energiatehokkuuden jatkuvaan parantamiseen.
– Sopimus antaa energiatehokkuustyölle selkeän rakenteen ja velvoitteet, mikä helpottaa mittaamista, Mäkelä Alun kestävyysjohtaja Päivi Venesoja listaa energiatehokkuussopimuksen hyötyjä.
Sopimus nosti energiatehokkuuden johdon agendalle
Mäkelä Alun tavoitteena on tehostaa toiminnan energiankulutusta ja vähentää toiminnan kokonaisvaikutuksia. Sopimus tarjoaa myös mahdollisuuden investointien tukeen.
– Energiatehokkuussopimuksen myötä energiatehokkuus nousi vahvemmin johdon agendalle. Hiilineutraaliustyössämme otetaan nykyisin energiatehokkuus huomioon hyvinkin tarkasti, hän iloitsee.
Sopimuksen myötä yrityksessä määriteltiin vastuuhenkilöt, ja yhtiössä on myös oma energiatehokkuuden ohjausryhmä. Tärkeässä roolissa ovat osastokohtaiset työryhmät, joilla on paras käytännön näkemys oman toiminta-alueen energiatehokkuuteen. Osastoilla on aktiivisessa käytössä energiatehokkuuden tarkistuslistat.
– Otimme käyttöön myös osastokohtaiset energiatehokkuustavoitteet, ettemme tuijota vain kokonaisenergiankulutuksen määrää. Seuraamme osastokohtaista ominaisenergiankulutusta. Osastojen tavoitteet poikkeavat toisistaan, sillä myös toiminta eri halleissa on hyvin erilaista.
Mittarointi tuo energiankäytön pullonkaulat näkyviin
– Liittymisen jälkeen ymmärrettiin, että tarvitsemme tarkempaa tietoa energiankäytöstä, jotta nähdään niitä pullonkauloja, turhia kulutuskohtia ja voidaan tunnistaa keskeisiä kehittämisen paikkoja, Venesoja kertoo.
Energiaintensiivisimmistä prosesseista on nyt jatkuvaa dataa saatavilla ja yhtiössä voidaan tarkasti seurata eri prosessivaiheiden energiankulutusta ja puuttua niihin nopeasti. Tämä on tärkeää myös siksi, että energiatehokkuustoimilla haetaan kustannussäästöjä.
”Pienetkin toimet tuloo raportoitua”
Venesoja vastaa Mäkelä Alun energiatehokkuustoimien raportoinnista.
– Jokaista energiatehokkuustoimenpiteestä raportoimme vuosittain investointien suuruuden ja laskemme energiansäästövaikutuksen. Siinä samalla jokaiselle toimenpiteelle tulee mietittyä jonkinlainen kustannusvaikutus. Se selkeyttää kustannustarkastelua.
Venesojan mielestä on hyvä, että sopimus edellyttää energiatietojen vuosittaista raportointia. Hän kerää raporttiin kaikki osastokohtaiset tekemiset. Toimien säästövaikutus poimitaan joko mittauksista tai energiansäästöpotentiaali arvioidaan raporttiin.
– Tietyllä taajuudella katotaan paineilmalinjat, että suhiseeko jossakin vai ei. Valaistukset ja prosessioptimoinnit on sellaisia mitä koko ajan seurataan. Ominaisenergiankulutuksen kehityssuunnan vertailu helpottuu hyvän analytiikan ja jatkuvan seurannan myötä, hän summaa.
Hän kannustaa muiden yritysten raportoinnista vastaavia henkilöitä kirjaamaan toimia vuoden mittaan ylös, jolloin raportointi on huomattavasti jouhevampaa, kun sen aika tulee.
Energiahavaintoja tehdään osastokohtaisesti
Energiatehokkaan toiminnan juurruttaminen osaksi arkea vie aikaa. Henkilöstön osallistaminen on lisännyt energiatietoisuutta tuotannossa.
– Tuotantoporukka on osastokohtaisissa energiatyöryhmissä mukana ja sieltä tulee hyviä ideoita. Välillä ne on jo itse sitten toteuttanut tiettyjä juttuja, mitä on pystynyt heti laittamaan kuntoon.
Yhtiössä on vuosien ajan voinut tehdä turvallisuus- tai ympäristöhavaintoja ja muutama vuosi sitten otettiin käyttöön myös energiahavaintojen tekeminen. Tämän seurauksena kuntoon laitettavia havaintoja putkahtaa työryhmien listalle tasaiseen tahtiin.
Tuotannon sähköistäminen ja hukkalämmön hyödyntäminen tuovat suurimmat säästöt
Viime vuosien isoimpia energiatehokkuustoimia yhtiössä ovat olleet hukkalämmön hyötykäyttöön ja prosessin sähköistämiseen liittyvät toimet. Pursotuslinjan sähköistäminen tehosti energiankäyttöä 2,2 gigawattituntia vuodessa ja leikkasi hiilidioksidipäästöjä noin 900 tonnia.
– Sähköllä käyvä laite on usein energiatehokkaampi kuin polttoaineella pelaava. Se vaikuttaa meillä myös laatuun. Tiedämme tarkemmalla tasolla kaikki uunien lämpötilat ja niiden säätäminen on helpompaa.
Yhtiö on tehnyt myös useita isoja hukkalämmön talteenottoja tuotannossa käytettäviin uuneihin.
– Valimossa on uuni, joka sulattaa alumiinia ja lisäksi käytössä on homogenisointiuuni, joka muuttaa tasalaatuisen alumiiniaihion uudelleen raaka-aineeksi. Uuneista talteenotetulla hukkalämmöllä esilämmitetään viereisen vaakamaalaamon esikäsittelyaltaat. Myös käytössä olevan maalausuunin hukkalämpö otetaan talteen ja sillä lämmitetään vastaavasti maalaamon omat esikäsittelyaltaat. Kaikkiaan hukkalämmön talteenotto tehostaa energiankäyttöä vuosittain 2,7 gigawattituntia.
TEKSTI: Minna Mattsson
KUVA: Mäkelä Alu
