Energiatehokkuussopimukset 2026-2035

Energiatehokkuussopimukset ovat valtion ja toimialojen yhdessä valitsema keino saavuttaa EU:n energiatehokkuusdirektiivin tiukat ja sitovat energiatehokkuusvelvoitteet ilman raskasta, velvoittavaa lainsäädäntöä tai pakkokeinoja.

Tavoitteena on, että sopimustoiminta on vaikuttavuudeltaan normeihin verrattavissa oleva ja toteutukseltaan joustava energiansäästökeino, joka edistää Suomen kilpailukykyä.

Energiatehokkuussopimukset ohjaavat teollisuutta, energia- ja palvelualaa, kiinteistöalaa sekä julkista alaa energian tehokkaampaan käyttöön.

Sopimustoiminta on keskeinen keinomme täyttää EU:n energiatehokkuusdirektiivin (EU) 2023/1791 mukaiset kansalliset tavoitteet vuoden 2030 loppuun mennessä sekä saavuttaa 8 artiklan sitova kansallinen energiatehokkuusvelvoite.

Sopimustoiminta tukee myös ”energiatehokkuus ensin” -periaatteen ja useiden direktiivin muissa artikloissa asetettujen velvoitteiden toteutusta sekä osaltaan myös rakennusten energiatehokkuusdirektiivin (EPBD) toimeenpanoa.

Sopimusten tavoitteena on myös merkittävästi vaikuttaa kansallisesti direktiivin 4 artiklassa EU:n yhteisten vuodelle 2030 asetettujen primääri- ja loppuenergian kulutustavoitteiden saavuttamiseen.

Vuonna 2026 käynnistyvä 10-vuotinen energiatehokkuussopimuskausi on järjestyksessään jo neljäs.

Sopimuksilla on ollut keskeinen rooli Suomen energiapolitiikassa jo lähes 30 vuotta. Ja viimeisen 20 vuoden ajan niillä on toimeenpantu joustavasti ja menestyksekkäästi EU:n energiatehokkuusdirektiivejä.

EU:n uudistettu energiatehokkuusdirektiivi (EED)
EU:n rakennusten uudistettu energiatehokkuusdirektiivi (EPBD)

Sopimukset ohjaavat energiatehokkuuteen, mikä pienentää tuotteen tai palvelun energiankulutusta sekä energiansäästötoimiin, jotka vähentävät energiankulutusta nykytilanteeseen ja tulevaan kehitykseen verrattuna. Energiansäästötoimet parantavat aina energiatehokkuutta.

Vastuullisempi ja energiaviisaampi huominen

Energian tehokas käyttö on vastuullista ja yksi tärkeimmistä keinoista torjua ilmastonmuutosta. Se säästää myös kustannuksia ja lisää toiminnan kannattavuutta.

Energiatehokkuus leikkaa ilmastopäästöjä ja nopeuttaa siirtymistä kohti hiilineutraaliutta, johon Suomi tähtää viimeistään vuonna 2035.

Energian tehokas käyttö edistää osaltaan Suomen huoltovarmuutta ja energiaomavaraisuutta. Samalla se vauhdittaa puhdasta siirtymää ja puhtaan teknologian markkinoiden kehittymistä ja kasvua. Tehokas energiankäyttö edistää myös energiajärjestelmätasolla energian kulutuksen ja tuotannon tasapainon ylläpitämistä kustannustehokkaasti.

Jatkuvasti parempi energiatehokkuus

Sopimusten tavoite on ohjata yrityksiä ja yhteisöjä jatkuvasti parempaan energiatehokkuuteen. Sopimukseen liittyneet asettavat itselleen määrällisen ohjeellisen energiansäästötavoitteen sopimuskaudelle 2026–2035 ja välitavoitteen vuodelle 2030 ja toteuttavat toimenpiteitä tavoitteen saavuttamiseksi.

Monenlaista tukea liittyneille

Energiatehokkuussopimukseen liittyneille on tarjolla monipuolista tukea sopimuksen toimeenpanoon ja energiatehokkuustyöhön, kuten tietoa, neuvontaa ja opastusta. Sopimusosapuolten edustajat ja liittyneet muodostavat myös kansallisesti ison energiatehokkuuden ammattilaisten verkoston.

Lisäksi valtio tukee energiansäästöä koskevia energiakatselmuksia sekä tapauskohtaisesti uusien teknologioiden ja toimintatapojen käyttöönottoa edistäviä hankkeita. Sopimukseen liittyneet voivat hakea valtion harkinnanvaraista tukea myös energiakatselmuksissa todettujen energiatuen yleiset ehdot täyttävien energiansäästöön liittyvien tavanomaisen tekniikan investointeihin.

Business Finland – energiatuki

Vaikuttavuus sopimusten edellytys

Sopimuksiin liittyneet raportoivat vuosittain tehdyistä energiatehokkuustoimenpiteistä ja muusta energiatehokkuuden parantamiseen tähtäävästä toiminnasta seurantajärjestelmään.

Raportoinnin tarkoitus on kerätä tieto Suomessa toteutetuista energiatehokkuustoimista ja seurata millaisia energiansäästöjä sopimuksilla saadaan aikaan. Sopimustoimintaan liittyvän vuosittaisen raportoinnin avulla Suomi raportoi EU:lle toteutuneesta energiansäästöstä, mikä mahdollistaa vapaaehtoisen sopimustoiminnan käyttämisen ohjauskeinona energiatehokkuusdirektiivin sitovan kansallisen energiansäästövelvoitteen toimeenpanossa Suomessa.

Kattavuus ja tuloksellisuus ovat jatkossakin edellytyksenä, että voimme hyödyntää vapaaehtoista sopimustoimintaa energiatehokkuusdirektiivin toimeenpanossa.

Kansallisesti sitovien, tiukkojen tavoitteiden saavuttamiseksi on tärkeää, että sopimustoiminta jatkuu saumattomasti heti vuoden 2026 alusta lähtien ja säästöjä syntyy jo sopimuskauden 2026–2035 alusta.

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus on valtion ja elinkeinoelämän välinen sopimus energian tehokkaasta käytöstä vuosina 2026–2035.

Sopimukseen ovat sitoutuneet työ- ja elinkeinoministeriö, Energiavirasto sekä Elinkeinoelämän keskusliitto ry, Elintarviketeollisuusliitto ry, Energiateollisuus ry, Kemianteollisuus ry, Metsäteollisuus ry, Teknologiateollisuus ry, Kaupan Liitto ry, Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry ja Autoalan Keskusliitto ry.

Yritykset liittyvät elinkeinoelämän energiatehokkuussopimukseen allekirjoittamalla erillisen liittymisasiakirjan oman toimialansa toimenpideohjelmaan ja sitoutumalla tehostamaan energiankäyttöään siinä esitettyjen toimenpiteiden ja tavoitteiden mukaisesti.

Toimenpideohjelmat:

• Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelma − Elinkeinoelämän keskusliitto ry
• Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelma – Metsäteollisuus ry
• Elintarviketeollisuuden toimenpideohjelma
• Kemianteollisuuden toimenpideohjelma
• Teknologiateollisuuden toimenpideohjelma
• Puutuoteteollisuuden toimenpideohjelma
• Teollisuuden yleinen toimenpideohjelma
• Energia-alan toimenpideohjelma
• Autoalan toimenpideohjelma
• Kaupan alan toimenpideohjelma
• Matkailu- ja ravintolapalvelualan toimenpideohjelma
• Palvelualan yleinen toimenpideohjelma

Yritykset, joiden toimialueelle ei ole omaa toimenpideohjelmaa, liittyvät yleiseen teollisuuden tai palvelualan toimenpideohjelmaan.

Julkisen alan energiatehokkuussopimus on työ- ja elinkeinoministeriön, Energiaviraston, Kuntaliitto ry:n sekä Maakuntien tilakeskus Oy:n välinen sopimus energian tehokkaammasta käytöstä julkisella alalla vuosina 2026–2035.

Julkisen alan energiatehokkuussopimus koskee kuntia, kaupunkeja, kuntayhtymiä, hyvinvointialueita sekä valtion toimijoita.

Muihin sopimusaloihin verrattuna julkisen alan energiatehokkuussopimustoiminta tukee, 8 artiklan lisäksi, energiatehokkuusdirektiivissä julkista alaa koskevien velvoitteiden toimeenpanoa. Näitä ovat mm. velvoitteet julkisen sektorin johtoasemasta ja esimerkillisestä roolista energiatehokkuudessa sekä energiatehokkuuden huomioimisesta rakennuksissa ja hankinnoissa, neuvonnassa ja viestinnässä sekä energiapalvelujen käytössä.

Kunnat, kaupungit, kuntayhtymät, hyvinvointialueet ja valtion toimijat liittyvät sopimukseen allekirjoittamalla liittyjäkohtaisen energiatehokkuussopimuksen, jossa ne sitoutuvat Julkisen alan energiatehokkuussopimuksen toimenpiteisiin ja tavoitteisiin.

Jos liittyjällä on asuinrakennuskantaa, liitetään se ensisijaisesti Kiinteistöalan energiatehokkuussopimuksen vuokra-asuntoyhteisöjä koskevaan toimenpideohjelmaan.

Kiinteistöalalla työ- ja elinkeinoministeriön, ympäristöministeriön, Energiaviraston ja Kiinteistönomistajat ja rakennuttajat Rakli ry:n välinen sopimus energiankäytön tehostamisesta koskee vuokra-asuntoyhteisöjä ja toimitilakiinteistöjä vuosina 2026–2035.

Kiinteistöalan energiatehokkuussopimukseen voivat pääsääntöisesti liittyä Raklin jäsenyritykset.  Lisäksi julkisen alan energiatehokkuussopimukseen liittyvät kunnat liittävät omistamansa vuokra-asuntoyhtiöt ja asumisoikeusyhteisöt kiinteistöalan vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelmaan.

Yritykset liittyvät kiinteistöalan energiatehokkuussopimukseen allekirjoittamalla erillisen liittymisasiakirjan vuokra-asuntoyhteisöjen tai toimitilakiinteistöjen toimenpideohjelmaan ja sitoutumalla tehostamaan energiankäyttöään niissä esitettyjen toimenpiteiden ja tavoitteiden mukaisesti.

Toimenpideohjelmat:

• Toimitilakiinteistöjen toimenpideohjelma
• Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelma